Saamelaiskäräjien puheenjohtajan valinta

Lähiaikoina järjestäytyy uusi saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjien järjestäytymisen aluksi valitaan käräjien neljävuotiskaudelle puheenjohtaja. Käräjien kokouksen avaa käräjien vanhin.

Puheenjohtaja aloittaa toivottaen kaikki paikalla olijat tervetulleiksi järjestäytymiskokoukseen. Kun kaikki paikalla olijat on todettu, hän lausuu muutaman vakavan sanan ohjeistukseksi: "Ennen kuin aloitamme, haluan korostaa, että me haemme tämän rakkaan saamen kansan menestyksen ja turvallisuuden kannalta parasta mahdollista miestä tai naista puheenjohtajaksi. Ja millaista ihmistä? Meidän tulee nyt täällä avoimessa ja rakentavassa hengessä keskustella siitä minkälaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia pitää saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi valitulla henkilöllä olla."

"Tällaisen ihmisen tunnusmerkkejä ovat muun muassa persoonallinen itsenäisyys ja elävä, vain itsensä kehittämisestä johtuva mielenkiinto kaikkeen uuteen, omista käsityksistään poikkeavien erilaisten mielipiteitten korkea sietokyky, kyky pitkäjännitteiseen työskentelyyn, sekä kyky tarkastella ongelmia niiden todellisen painoarvon suuruisina. Olen vakuuttunut, että me tarvitsemme sellaisen henkilön käräjien puheenjohtajaksi. Siis henkilön, joka ei ole fanaatikko, pyrkyri eikä manipuloija".

"Mielestäni meidän pitää nyt pystyä avoimesti arvioimaan tilannetta ja vetämään siitä oikeat johtopäätökset. On syytä kysyä tässä salissa istuvilta käräjien uusilta jäseniltä voisimmeko me tässä tilanteessa tehdä saamen kansan yhtenäisyyden ja kansalaisten henkisen turvallisuuden hyväksi muutakin kuin valita puheenjohtajan. Minusta meidän on tehtävä enemmän. Tehtävä se niin näkyvästi ja tuntuvasti sekä tuoda julkisissa viestimissä ulos niin voimakkaasti, että saamenkansa voi tyynesti katsoa tulevaisuuteen. Siksi kysyn teiltä: Voimmeko yhdessä eturistiriidoista vapaina tehdä jotakin Saamen kansan identiteetin turvaamiseksi? Juuri nyt, jolloin pääosa saamenkansaa on, kieltämättä aivan ymmärrettävästi, ymmällään".

"Rohkenen toivoa, että te hyväksytte ajatuksenjuoksuni tähän saakka. Ovathan teistä monet viime syksyn vaaleissa ehdokkaina puhuneet saamelaisten asioista tähän sävyyn."

Silloin nostaa eräs käräjien jäsen kätensä ja pyytää puheenvuoron. "Ensiksi kiitän kokouksen puheenjohtajaa siitä, että hän otti tämän saamenkansan tulevaisuuteen liittyvän tärkeän kysymyksen esille. Yritän siis vastata kysymykseen, mitä meidän pitää tehdä saamelaisten henkisen turvallisuuden parantamiseksi ja saamelaisten kansallisen identiteetin vahvistamiseksi. Samalla meidän tulee pohtia täällä eri saamelaisryhmien yhdenvertaisuuden turvaamista käräjien hallinnossa ja virkamieskunnan rakenteessa. Kysymyksiä herättää se, että miksi inarinsaamelaiset ovat tähän asti olleet huonosti edustettuina käräjien puheenjohtajistossa ja hallituksessa?"

"Mistä tämä saamenkansan oikeudettomuuskriisi johtuu? Johtuuko se siitä, että saamelaisilta puuttuu kaikki ihmisoikeudet, samoin kuin maanomistusoikeudet vai mistä muusta se johtuu? Kun jätämme ulkopuolelle viime aikojen huonot taloudelliset suhdanteet ja rajallisten korjaustoimenpiteiden mahdollisuudet, niin näen perussyynä kolme osatekijää. Ensimmäiseksi: Me pohjoissaamelaiset olemme tarpeettomasti lianneet omaa pesäämme syrjimällä tietoisesti Inarin saamelaisia. Inarinsaamelaisten juuria menneisyyteen on revitty tarkoituksellisesti. Niin sanottu historian uudelleen kirjoitus ja joukkoviestinnän poliittisesti orientoituneet toimittajat kantavat siitä päävastuun. Menneistä saamelaisten parasta tarkoittaneista ihmisistä on maalattu kuva lähes tolloina, jotka eivät ole tajunneet tulevaa kehitystä."

"Mitä tällä kaikella on saatu aikaan? Syvää rikkinäisyyttä ja tyhjyyttä sekä sisään että ulospäin. Isiensä tekoja häpeäviä lapsia. Saamelaisille demokraattisen kehityksen jatkamisen turvanneet saamelaiset ja suomalaiset rintamamiehet ovat saaneet vuosikymmeniä kulkea henkisesti kyyryyn lyötyinä, kumarassa."

"Toiseksi: Kun kuvaamani murrokseen lisätään vielä se juurettomuus, joka on seurausta elinkeinorakenteen muuttumisesta ja saamelaisten muuttoliikkeestä torpista ja taloista suurempiin kyliin ja taajamiin eri puolille Suomea, ei ole ihme että monella usko saamelaisuuden pelastavaan sanomaan horjuu. Ehjä saamelainen ihminen käy yhä harvinaisemmaksi."

"Lopetan puheenvuorollani menneisyyden kaivelun. Mutta se antaa myös epäsuorasti vastauksen siihen mitä meidän tulevaisuudessa tulisi saamelaisten hyväksi tehdä. Sitä varten minulla on mietittynä käytännön ehdotus. Kutsun sitä 'saamelaisen identiteetin ja turvallisen kehityksen yhteiskuntasopimukseksi'. Sopimus vahvistaa kaikkien saamelaisryhmien yhdenvertaisuuden. Se muistuttaa pääministeri Sipilän ehdottamaa yhteiskuntasopimusta. Se julkaistaan käräjien uuden puheenjohtajan valinnan yhteydessä. Toivon, että sen taakse ryhmittyvät uutta puheenjohtajaa tukevat käräjien jäsenet."

"Hyvät käräjien jäsenet! Ennen kuin lopetan tämän puheenvuoron, haluan tehdä lyhyen yhteenvedon. Siis; ottakaamme tavaksi korostaa sitä että menneisyyden kaikki tapahtumat ovat tämän saamenkansan yhteinen aineellinen ja henkinen pääoma ja perintö, sen itse valitsema ja puolustama tie, jonka ansiosta mekin olemme tässä ja nyt, ja jolta pohjalla se on tulevina vuosina rakennettava. Ja toiseksi sisällyttäkäämme yhteiskuntasopimukseen selkeä ilmoitus siitä, että kovankin kädenväännön viimeisimpänä tarkoituksena on Saamen kansan onni ja menestys. Olkaamme siinä tarkoituksessa avoimia ja sanokaamme valitsijoille: 'Kokonaisedun kannalta teemme tämän kompromissin, mutta tavoitteestamme, siitä ja siitä emme luovu'. "

Puheenvuoron pitäjä lopettaa ja kiittää paikalla olijoita. Sen jälkeen tulee vielä yksi puheenvuoron pyyntö. "Herra puheenjohtaja. Kannatan lämpimästi edellisen puheenvuoron pitäjän ehdotusta 'saamelaisen kansallisen identiteetin ja turvallisen kehityksen yhteiskuntasopimukseksi'. Se on ainoa oikea ja realistinen perusta historiallisen todellisuuden kokonaisvaltaisuuden tajuamiseksi. Joten yhdyn siihen lämpimästi."

Kun keskustelu tulevaisuuden saamelaispolitiikkaan liittyvästä aiheesta oli lopetettu, järjestäytymiskokouksen puheenjohtaja avasi keskustelun, joka liittyi puheenjohtajan valintaan. "Pyydän nyt teitä arvioimaan nyt ehdolla olevien puheenjohtajakandidaattien personallisuutta myös edellä kuultuja puheenvuoroja ja kuvaamiani tavoitteita vasten."

Tunnelma Saajoksen kokoushuoneessa oli utelias ja jännittynyt. Keskustelun kuluessa oli noussut viisi nimeä ylitse muiden. Yksi puheenjohtaja ehdokas oli edusti inanrinsaamelaisia, kaksi kolttia ja kaksi pohjoissaamelaisia.

Puheenjohtaja kertasi: "Olemme kuulleet nimet. Nyt sitten alkaa pudotuspeli. Kysyn: Mitä ammattitaitoja tarvitsee henkilö joka toimii Saamelaiskäräjien puheenjohtajana ja nimenomaan hoitaessaan saamelaisten asioita Suomessa ja ulkomailla, lähinnä Yhdistyneissä Kansakunnissa? Mistä saamelaisryhmästä löytyy ihminen joka täyttää nämä vaatimukset? Tähän mennessä saamelaiskäräjien historian aikana pohjoissaamelaiset Pekka Aikio ja Klemetti Näkkäläjärvi ovat hoitaneet saamelaiskäräjien puheenjohtajuutta 19 vuotta ja kolttasaamelainen Tiina Sanila-Aikio yhden vuoden. Inarinsaamelaiset eivät ole päässeet mukaan tähän puheenjohtajakisaan. Olisiko nyt heidän vuoronsa. Olemmehan me inarinsaamelaisten pyhällä maalla päättämässä tästä tärkeästä asiasta."

"Vastaaan kysymykseen aluksi itse helpottaakseni teidän valintaanne. Saamelaiskäräjien puheenjohtajalta vaaditaan historian, saamelaispolitiikan ja ulkopolitiikan teoreettista ja käytännön tuntemusta, maan sisäisen valtiokoneiston hallintaa sekä luottamusta kotimaassa ja ulkomailla. Lisäksi hänelle ovat eduksi jo olemassa olevat hyvät suhteet kaikkiin saamelaisalueita jakaviin valtioihin. Ulkopoliittisesti uutta ja koettelematonta henkilöä ei siis mielestäni pidä valita. Hän ei myöskään saa olla ennakolta persona non grata minkään meille saamelaisille tärkeän tahon puolelta."

"Siksi pyydän, sijoittakaa myös nämä vaatimukset siihen henkilöön, jota lopullisesti ehdotatte."

Kokouksen puheenjohtajan lopetettua, käräjien jäsenet katselivat toisiinsa ymmällään, neuvottomina. Olihan vaalien jälkeen lähes puolet käräjien jäsenistä ilmoittanut olevansa puheenjohtajan postista kiinnostunut. Jotkut pohtivat mielessään sitä, että olisiko tällaisessa tilanteessa sittenkin syytä palkata ulkopuolinen konsultti arvioimaan puheenjohtajaksi ehdolla olevien kompetenssia, kykyä hoitaa lähes aivan mahdottomalta tuntuvaa tehtävää.

Noista lähtökohdista käynnistyi keskustelu, joka kesti pari tuntia. Monien vaiheiden jälkeen saatiin aikaan kolmen puheenjohtajakandidaatin lista. Lopulta päästiin itse asiaan. Kolme nimeä nousi ylitse muiden. Ketkä ne ovat, jätän lukijoiden arvioitavaksi.