Kiitos vierailustanne Inariin, kaikkien saamelaisten juhlaan, saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen!

Saamelaiskäräjälain uudistusta valmistelleen toimikunnan mietinnän johdosta.

Esitetty mietinnön sisältö on monilta osin vastoin johtamanne Suomen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattua; ”kaikkien saamelaisten yhdenvertaista kielen ja kulttuurin turvaamista”. Mietintö on jo lausuntovaiheessa saanut osakseen lainoppineilta ja muilta asiantuntija tahoilta paljon kritiikkiä, eikä työryhmäkään ollut yksimielinen. Kuten tunnettua, työryhmän jäsen, OTT Juha Joona jätti mietintöön kirjallisen eriävän mielipiteen.

Päivänvastoin kuin hallitusohjelmaan on kirjattu esitetty mietintö vahvistaisi vain entisestään nyt vallassa olevan, yhden saamelaisryhmittymän yksinvaltaa ja johtaa yhä enemmän myös syrjintään muita saamelaisryhmiä kohtaan. Valtaryhmittymä on saattanut oman vähemmistönsä kestämättömään tilanteeseen. Mitätöinti ja syrjintä on jatkuvaa.

Saamelaiskäräjälakia ei saa uudistaa esitetyn mietinnön pohjalta, koska se on syrjivä.

Mietinnön perusteluissa lain 3§ koskien todetaan: ”Oikeutta äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa koskevaa saamelaisen määritelmäsäännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että kysymys olisi nimenomaan henkilön merkitsemisestä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, eli äänioikeudesta saamelaiskäräjien vaaleissa, ei siitä, ketä on pidettävä ylipäänsä saamelaisena.”

Voisi siis identifioida itsensä vapaasti, halutessaan myös saamelaiseksi, ilman äänioikeutta. Samaa esitti aikoinaan jo nk. Hallbergin toimikunta. Sellainen rikkoo yhdenvertaisuutta. Saamelaiseksi itsensä identifioineet ja laajalti kansainvälisesti hyväksyttyjen alkuperäsikansaan kuulumista koskevien kriteerien täyttävät eivät tulisi merkityiksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ja eivätkä saisi äänioikeutta, eikä oikeutta asettua vaaleissa ehdokkaaksi. Vaaliluetteloon merkitsemisestä päättää saamelaiskäräjien itsensä nimeämä vaalilautakunta. Sille annetaan oikeus, joko hyväksyä tai hylätä henkilön hakemus saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemisestä.

Tällainen johtaa saamelaisten jakamisen kahteen (I ja II) luokkaan

Henkilö, joka täyttää kansainvälisesti laajasti hyväksytyt alkuperäiskansaan kuulumisen tunnusmerkit ja identifioi itsensä saamelaiseksi, mutta ei puhu saamen kieltä, voidaan jättää uuden säännöksen nojalla pois vaaliluettelosta. Syntyy tilanne, jossa saamelaisia jaetaan kahteen luokkaan. Ensimmäinen luokka saamelaisista on vaaliluetteloon merkittyjä ja heillä on äänioikeus. Toinen luokka saamelaisista jää vaaliluetteloon merkitsemättä ja on ilman äänioikeutta. Saamelaiset jaettaisiin ylä- ja alaluokkaan, äänioikeuden omaaviin ja äänioikeudettomiin. Saamelaisten jakoa keskenään eriarvoisiin luokkiin, ”luokkajakoa” ei oikeusvaltiossa voi hyväksyä. Kansalaisten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on Suomessa toteutettu jo yli 100 vuotta sitten. Ennen sitä vallinneeseen riiston aikaan ei enää 2020- luvulla voi palata. Sellainen olisi laissa kiellettyä syrjintää.

Norjan malli, jossa kaikki saamelaiset ovat mukana

Miksi emme Suomessa voi edetä saamelaisasioissa, kuten Norjassa? Norjassa on edetty ILO- sopimuksen hengen mukaisesti, tunnelma ja lojaliteetti saamelaisten kesken on vapautunut toisin kuin Suomessa. Äänivaltaisia saamelaisia on Norjassa monin verroin enemmän kuin Suomessa. Kieltä ja kulttuuria opiskellaan ja edelleen vahvistetaan tasokkaasti, ilman Suomen saamelaisille tuttua keskinäistä eriarvoisuutta. Norjan parlamentinkin on paljon helpompi noteerata ja edistää saamelaiskysymyksiä, kun mukaan on otettu kaikki Norjan saamelaisryhmät.

YK:n rotusyrjintä komitean CERD:in mielipiteen (opinion) uutisointi ei pidä paikkaansa.

On totta, että rotusyrjintäsopimus sitoo Suomea. CERDin hiljakkoin antama lausuma, mielipide (opinion) on kuitenkin muodostunut vain asianosaisten esittämien lausumien pohjalta. Kyseessä on eräiden saamelaisten ja asiamiehensä Martin Scheinin esittämät väitteet. Niitä, joita asia koskee, ei asiassa kuulla lainkaan. Esitetyt uutisväitteet eivät pidä paikkaansa. Jokainen näistä 93 henkilöstä, joita asiassa on tuotu esiin, täyttää yhden tai useamman ”saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:ssä säädetyistä objektiivisista kriteereistä”. Heillä on arkistoviranomaisen antama todistus polveutumisesta, jolla he täyttävät lain 3§ 2. kohdan, eli heillä on lappalaisperuste.

Päinvastoin kuin uutisoinneissa tästä julkisuuteen saatetusta CERDin mielipiteestä on annettu ymmärtää, siinä todetaan polveutumiskriteerin olevan perustavan alkuperäiskansa kriteerin. Myös ILO- 169 sopimuksen alkuperäiskansa määrityksessä polveutumien on keskeinen. Se on yhteen sopiva muiden alkuperäiskansaan kuulumisen kriteereiden kanssa.

saamelaiskäräjien jäsenet
Anu Avaskari
Kari Kyrö
Inka Kangasniemi
Veikko Porsanger
Jouni Äärelä